Henkilöstökysely auttaa kehittämään henkilöstökokemusta
Henkilöstökysely auttaa tunnistamaan työyhteisön vahvuudet ja kehityskohdat ja luo siten pohjan johtamiselle ja strategisten tavoitteiden saavuttamiselle. Yrityskohtainen työhyvinvointikysely auttaa kohdentamaan työyhteisön ja johtamisen kehittämistoimenpiteet olennaisiin asioihin. Valmennuskumppanilta saat sujuvana kokonaispakettina henkilöstökyselyn, tulosten purun ja kehittämistyön käynnistämisen henkilöstön kanssa.
Henkilöstökysely toteutetaan helppokäyttöisellä Zef-selainsovelluksella. Kyselyllä saadaan nopeasti ja luotettavasti selville henkilöstön näkemykset mm. fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista, työyhteisön toimivuudesta ja ilmapiiristä sekä johtamisesta ja strategian toteutumisesta. Ulkopuolisen toteuttajan toteuttama anonyymi kysely tarjoaa henkilöstölle turvallisen kanavan myös kehittävän palautteen antamiseen. Valmiita kyselyrunkoja voidaan muokata yrityskohtaisten tarpeiden mukaan. Räätälöity työhyvinvointikartoitus sekä selkeät ja monipuoliset raportit auttavat hahmottamaan työyhteisön kokonaiskuvan vahvuuksineen ja kehittämistarpeineen.
Jotta kyselystä olisi hyötyä, on tärkeää käynnistää käytännön kehittämistoimenpiteitä tulosten perusteella. Henkilöstön yhteisissä työpajoissa rakennetaan konkreettisia ratkaisuja kehitettäviin asioihin, esimerkiksi täsmennetään toimintatapoja ja pelisääntöjä, hiotaan tiedonkulkua tai työprosesseja. Näin saadaan kehittämisen vaikutukset näkymään suoraan työpaikan arjessa. Kun henkilöstökyselyssä esille nostettuja kehittämiskohtia pyritään aidosti korjaamaan, työntekijöiden usko vaikuttamismahdollisuuksiinsa sekä henkilöstökyselyn hyödyllisyyteen kasvaa. Tämä näkyy jatkossa parempana vastausaktiivisuutena, mikä puolestaan lisää tulosten luotettavuutta ja yleistettävyyttä. Henkilöstön osallistaminen mukaan työhyvinvoinnin kehittämiseen parantaa työelämän laatua, lisää henkilöstön sitoutumista ja motivaatiota, vähentää sairauspoissaoloja, parantaa työn tuottavuutta ja asiakastyytyväisyyttä.
Laaja henkilöstökysely kannattaa toteuttaa säännöllisesti esimerkiksi kerran vuodessa. Henkilöstökyselyn tulosten pohjalta kehittämiskohteiksi nostettujen asioiden etenemistä arjessa on syytä seurata säännöllisesti. Uusintakyselyjen lisäksi työhyvinvoinnin kehittymistä ja kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan seurata myös tiiviimmillä pulssi- ja fiilismittauksilla.
Henkilöstön pulssikyselyt ja fiilismittaukset
Pulssikysely on lyhyt, muutaman kysymyksen tiivis kysely, jolla seurataan keskeisten hyvinvoinnin osa-alueiden tai kehittämiskohteiden toteutumista säännöllisin väliajoin. Kysymykset voivat liittyä esimerkiksi työilmapiiriin ja työskentelyfiilikseen, esimiestyöhön tai oman toiminnan arviointiin. Pulssikyselyyn on nopea vastata ja se soveltuu erinomaisesti kehittämiskohteeksi valittujen asioiden seurantaan esimerkiksi kerran kuussa tai vaikka viikoittain. Näin varmistetaan asioiden eteneminen arjessa ja kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuus. Säännöllinen seuranta mahdollistaa nopean reagoinnin, mikäli haluttua kehitystä ei tapahdu.
Fiilismittaus on työkalu henkilöstökokemuksen jatkuvaan mittaamiseen. Työntekijät voivat antaa palautetta milloin tahansa niin halutessaan ja kertoa fiiliksensä juuri vastaushetkellä. Linkki fiilismittaukseen kannattaa sijoittaa näkyvälle paikalle intranetissä, jotta vastaamisen kynnys on matala. Fiilismittaustulosten tiivis seuranta kertoo nopeasti henkilöstön hyvinvoinnissa tapahtuvista muutoksista.
Työntekijöiden suositteluindeksi eNPS (Employee Net Promoter Score) kertoo, kuinka todennäköisesti työntekijät suosittelevat yritystä työpaikkana. Työntekijäkokemusta mittaava suositteluindeksi kannattaa sisällyttää kaikkiin henkilöstö- ja pulssikyselyihin.
eNPS-kyselyssä henkilöstöltä kysytään “Kuinka todennäköisesti suosittelisit yritystämme työpaikkana ystävällesi/kollegallesi asteikolla 0-10”. Vastaukset luokitellaan siten, että arvosanan 0-6 antaneet ovat arvostelijoita, 7-8 neutraaleja ja 9-10 suosittelijoita. Suositteluindeksi eNPS lasketaan vähentämällä suosittelijoiden prosenttiosuudesta arvostelijoiden prosenttiosuus eli eNPS-luku sijoittuu välille -100 (kaikki arvostelijoita) ja 100 (kaikki suosittelijoita). Esimerkiksi jos vastaajista 30% on suosittelijoita, 60% neutraaleja ja 10% arvostelijoita, on eNPS 30 -10 eli 20. Suositteluindeksin hyvänä tasona voidaan pitää yli +20 lukemia, yli +50 on erinomainen. Vaikka eNPS mahdollistaa organisaatioiden välisen vertailun, on yrityksen tärkeintä seurata oman eNPS-tuloksensa muutoksia ja kehitystä.
eNPS-mittari kertoo tiivistetysti henkilöstön yleismielikuvan yrityksestäsi – ovatko he valmiita suosittelemaan. Kysymykseen on helppo ja nopea vastata, joten vastausprosentti on korkeampi kuin laajemmissa kyselyissä. Tämä lisää tulosten luotettavuutta ja yleistettävyyttä. eNPS-kysymystä on hyvä täydentää mahdollisuudella antaa avointa palautetta, jotta samalla saadaan tietoa siitä, miten suositteluhalukkuutta voidaan kasvattaa. Hyviä eNPS-tuloksia voidaan hyödyntää työnantajakuvan vahvistamisessa. Henkilöstökokemuksen seuraaminen ja kehittäminen on kestävän kasvun ja menestyksen perusta.
Kiinnostuitko – kerron mielelläni lisää! Ota yhteyttä!